Jutaajien vaellukset: Lemmenjoki 2015

VAELLUKSEN AJANKOHTA: 6.9.-12.9.2015

Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto.

Luontoon.fi -sivustolta lainattua:

"Lemmenjoen kansallispuisto sijaitsee Inari-Kittilä -tien (nro 955) ja Inari-Angeli -tien (nro 9553) välisellä alueella." Tässä linkki Luontoon.fi sivustolle.

VAELLUSSUUNNITELNA (tammikuu 2015)

Tämä on Jutaajien 16. vaellus, mutta ensimmäinen vaelluksemme Lemmenjoen kansallispuistoon. Tälläkin kerralla etsimme alueelta avotuntureita emmekä tyydy yksinomaan retkeilyreitteihin ja metsäiseen jokivarteen. Toki käymme katsomassa Ravadasköngästä, joka on yksi upeimmista Suomen vesiputouksista. Tästä linkistä voi katsoa 3 min kestävän videon putouksesta. Njurgulahti (karttalinkki) on Lemmenjoen keskus, josta retkeilyreitit alkavat. Täältä lähtee myös Lemmenjoen vuoroveneliikenne ja matka veneellä Ravadakönkäälle on 17 km. Toki sinne pääsee patikoidenkin retkeilyreittiä pitkin.

Myös me Jutaajat käytämme venekuljetusta Ravadaskönkäälle asti (karttalinkki), koska täältä alkaa meidän varsinainen vaelluksemme kohti Lemmenjoen pohjoispuolen avotuntureita, Maaresta tuntureita. Maaresta tunturit ovat alla olevan kartan vasemman kulman alueella. Aleen tunturit ovat 510 - 590 m korkeita. Korkein tunturi on Latnjoaivi (590 m), joka on Lemmenjoen pohjoispuolisen alueen korkein ja samalla koko alueen 2. korkein. Korkein tunturi ja samalla myös Inarin korkein on Morgam-Viipus (600 m), joka on Lemmenjoen etelä puolella. Nämä tunturit eivät kuitenkaan sijoitu 50 Suomen korkeimman huipun joukkoon Wikipedia-luettelon mukaan. Suomen korkeimmat huiput sijoitettuna Google Maps:ille löytyy tästä linkistä.

Lemmenjoen kansallispuisto

TOTEUTUNUT LEMMENJOEN VAELLUS 2015

Lupasin päivittää tiedot toteutuneesta vaelluksesta syyskuussa, mutta jostain kummasta syystä, ehkä kuitenkin vaan saamattomuudesta, tämä on siirtynyt seuraavan vuoden puolelle ja nyt pääsiäisenä näyttäisi olevan tilaisuus tähän tai ainakin aloittaa kirjoittaminen.

Tällekin vaellukselle oli tehty etukäteen tarkka reittisuunnitelma yöpymispaikkoineen, mutta tänäkään vuonna kaikki ei mennyt aivan kuten suunnittelimme. Reissuun lähti 8 Jutaajaa. Kun on paljon porukkaa, matkantekokin hidastuu ja taitaa jo ikäkin painaa ettemme enää tee yhtä pitkiä reissuja kuin aiemmin. Matkantekoa myös hidastaa valokuvien ottaminen ja tietysti ne kännykät, joilla pitää lähettää viestejä ja kuvia kotipuoleen ja sitten tähän bologiinkin. Valokuvia oli yhteensä reilut 3500 kuvaa. Teimme siis lyhemmän reissun kuin mitä olimme suunnitelleet. Yövyimme suunnitelman mukaisesti, mutta päivämatkamme olivat lyhempiä kuin suunnittelimme.

Emme kulkeneet Lemmenjoen läheisyydessä vaan venematkan jälkeen suuntasimme erämaa-alueelle, avotunturiin, Maarestatuntureiden alueelle. Vain ensimmäisenä ja viimeisenä vaelluspäivänä kuljimme polkuja pitkin ja muina päivinä tarvittiin kartanluku- ja suunnistustaitoa. GPS-laitteeseen on siirretty suunnitellut reitit, mutta sitä emme käytä suunnistukseen muuta kuin tarvittaessa sijainnin tarkistamiseen ja tärkeää on myös saada kuljetu jälki, lokitiedot, joista saadaan analyysitietoja kuten

Tarkat päivittäiset lähtö- ja paluuajat
Kuljetut reitit
Matkan pituudet
Lämpötilat
Korkeuskäyrät
Lisäksi, jos kamerat ovat olleet oikeassa ajassa, pystymme siirtämään kuviin koordinaatit, joten jälkikäteen pystymme sijoittamaan kuvat kartalle. Kameran omaa GPS:ää ei kannata käyttää, koska se kuluttaa paljon akkua

Alla kartta toteutuneesta vaelluksesta. Tiedot on saatu GPS-lokista. Punainen viiva on venematka Lemmenjokea pitkin.

1. pv - 6.9.2015
Venematka Lemmenjoen Njurgalahdesta Ravadaskönkäälle, josta vaellettiin ylemmälle Ravadasjärvelle, erämaa-alueelle.

Lähdimme liikkeelle sateessa

Yövyimme vaellusviikon ensimmäisen ja viimeisen yön Heikki Palton mökeissä. Heikki Paltto myös vei meidät Lily veneellään Nurgulahdesta Ravadaskönkäälle ja viimeisenä vaelluspäivänä haki meidät samasta paikasta.

Tässä linkki Kaija ja Heikki Palton sivustolle ja heidän tarjoamiin palveluihin. Jos Lemmenjoella käy, kannattaa käydä tutustumassa Kaija Palton Ateljee Huopapirttiin. Tilalta saa myös osataa huovutustöiden lisäksi mm. poronlihaa.

Menomatkalla satoi, mutta onneksi paluumatkalla aurinko paistoi ja näimme Lemmenjoen kauniit maisemat.

Lemmenjoki on pääsääntöisesti leveä joki, mutta on siellä kapeikkojakin.

Lemmenjoki Ravadaskönkäällä

Ravadasjärven autiotupa Lemmenjoen varressa.

Ravadaskönkäältä lähdettyämme sadekin loppui. Kävelimme helppokulkuista polkkua pitkin Mattit Ravadasjoen läheisyydessä

Kuvassa on meidän ensimmäinen leiripaikkamme ylemmän Ravadasjärven rannalla. Meitä oli reissussa 8 henkilöä ja 5 telttaa ja teltan koosta riippumatta teltassa yöpyi 1, 2 tai 3 henkilöä. Tässä leirissä olimme 3 yötä. Päivittäin teimme retkiä lähituntureille. Rinkka sai jäädä telttaan ja päiväreppu tai pussi selkään.

Leiripaikkamme vieressä oli nuotiopaikka, meidän ruokailupaikka. Puussa oli sopivasti oksantynkiä, jotka toimivat vesipussien ripustuspaikkana.

Leiripaikkamme järvi, ylempi Ravadasjärvi

2. pv - 7.9.2015

Noustiin Peuranampumapäälle (460 m) ja Vuonjasoaiville (495 m)

Ravadasjärven ympärillä on lukuisia tuntureita. Näitä kutsutaan Maaresta-tuntureiksi, joiden korkein huippu on Latnjoaivi (593 m), joka ei kuulunut suunnitelmiimme. 2. vaelluspäivänä kävimme ensin Peuranampumapäillä (562 m ja 555 m) ja sen jälkeen Vuanjasoaivilla (500 m). Maaresta (520 m) kuului suunnitelmiimme, mutta sinne emme ehtineet. Sää oli enimmäkseen pilvistä, mutta aurinkokin välillä näyttäytyi - ainakin kauempana kuten alla olevassa kuvassakin.

Taustalla on Ravadasjärvi, jossa oli meidän 3:n yön telttaleiri.

Kyllä näissä maisemissa kelpasi vaeltaa

3. pv - 8.9.2015

Kierrettiin Ravadasjärvi ja noustiin Rahpesoaivllle (540m)

Yö oli kylmä, jonkun verran pakkasta ja hienot revontulet. Muita pakkasöitä ei ollutkaan.

Hienot maisemat hyvässä säässä.

Nousu Rahpesoaiville. Vastassa kivikkoinen nousu.

Taustalla edelleen Ravadasjärvi, jonka takana oli leirimme. Järven takana olevilla tuntureilla olimme edellisenä päivänä

Rahpesoaivllle (540m)

Maisema Rahpesoaivilta

Maisema Rahpesoaivilta

Maisema Rahpesoaivilta

Lounaspaikka puron varressa.

Mielenkiintoista liuskeista kalliota

Ylityspaikkaa etsimässä Davit Ravadasjoesta

4. pv - 9.9.2015:

Purettiin Ravadasjärven leiri ja siirryttiin Mattit Ravadajoen varteen

Tänä päivänä emme huiputttaneet tuntureita vaan kuljemme alempana metsäisessä maastossa.

Päivä alkoi helpolla joen ylityksellä (Davit Ravadasjoki

Davit Ravadasjoki

Oksanampumakuru

Hieno oli tämä toinenkin leiripaikkamme Mattit Ravadas-joen läheisyydessä. Tässä olimme kaksi yötä.

5. pv - 10.9.2015:

Käytiin Jäkäläpäällä (515 m) ja tietysti maailman syrjäisimmässä kirjastossa

Sää parani päivä päivältä. Aurinko paistoi heti aamusta alkaen. Mittari näytti jo lähdettäessä 14 astetta.

Heti aamusta oli Mattit Ravadasjoen ylitys. Tämä pitikin ylittää crocseilla. Ei siis päästy vaelluskengillä kiveltä kivelle hypäten sen verran leveä joki oli.

Jäkälääpään lenttokenttä ja Kultturikeskus

Jäkäläpään kultturikeskus ja Karhukorhosen kirjasto

Jäkäläpään lentokenttä, Kulttuurikeskus ja Karhu Korhosen kirjasto, maailman syrjäisin kirjasto. Wikipedia tietää seuraavaa:

"480 metrin korkeudessa sijaitseva Jäkäläpään lentopaikka rakennettiin 1940–1950-lukujen vaihteessa läheisen Lemmenjoen kullankaivajien huoltamista varten. Se poistettiin virallisten valvomattomien lentopaikkojen luettelosta vuonna 2006, mutta kentän käyttö on edelleen sallittu Lemmenjoen kansallispuiston järjestyssääntöjen mukaisesti. Jäkäläpäällä on kaksi sorapintaista kiitorataa, jotka ovat kooltaan 420×50 ja 390×50 metriä."

Kirjaston tausta on seuraava:
Karhu Korhosen kirjasto on perustettu kullankaivaja Yrjö "Karhu" Korhosen 80-vuotislahjaksi v. 2002. Yrjö Korhonen oli tunnettu lukemisharrastuksestaan, Jäkäläpään kirjasto laajeni kevättalvella 2003 kulttuurikeskukseksi. Kirjastoihin tuotiin Oulun kaupunginkirjastosta poistettuja sekä lahjoituksena saatuja teoksia 400 kappaletta. Tällä hetkellä kirjastossa on toistatuhatta nidettä. Jäkäläpään kulttuurikeskuksessa on myös valokuvanäyttely, joka kertoo kullankaivuun historiasta

Kirjaston vieraskirjasta lainattua. Hyvin sanottu!

Suunnistusgurut tutkimassa karttaa.

Kyllä me Jutaajat aina hakeudumme puuttomiin tuntureihin, missä on vapaa näkyvyys kauas.

Kullankaivajien raiskaamaa aluetta

Viimeisenä iltana leirissä tarvittiin hyttysverkkoa

6 pv - 11.9.2015:

Purettiin leiri ja palattiin Lemmenjokivarteen ja käytiin Ravadaskönkään putouksilla ja palattiin venekyydillä takaisin Njurgulahteen.

Viimeinen vaelluspäivämme alkoi auringonpaisteessa. Tänään oli vielä lämpimämpää kuin edellisenä päivänä. Kun lähdettiin liikkeelle mittari näytti 17 astetta.