Pöyrisjärvi 2011


Pöyrisjärven erämaa-alue, vuoden 2011 vaelluskohde

Pöyrisjärven erämaa-alue sijaitsee Hetasta Nunnasen kautta Kittilään menevän maantien 956 pohjoispuolella ja Hetasta Norjaan menevän maantien 93 itäpuolella. Pohjoisessa erämaa-alueen rajana on Suomen ja Norjan välinen raja. (luontoon.fi)

Pöyrisjärven erämaa-alue on kokeneen ja hyvin varustautuneen retkeilijän vaelluskohde. Nimensä erämaa on saanut alueen pohjoisosassa sijaitsevasta Pöyrisjärvestä, jonka pohjoispuolella kohoavat hiekkadyynit ja seudun harjut jäävät varmasti kulkijan mieleen. Loivasti kumpuilevat tunturi- ja metsikkömaat ovat erittäin hyvää vaellusmaastoa, mutta suuret suoalueet on kuitenkin järkevintä kiertää. (luontoon.fi)

Pöyrisjärven erämaa-alueen hiekkadyynit ovat eräs alueen mielenkiintoisimmista luontokohteista. Dyynejä on eri puolilla erämaa-aluetta, mutta eniten niitä näkee Pöyrisjärven pohjoispuolella. Dyynialueen hiekkakentillä kasvaa pylväsmäistä katajaa ja jopa tunturikoivua. (luontoon.fi)

Jouni Ohtamaan video Pöyrisjärvenvaelluksesta. 

Pöyrisjärvi, jutaajien 12. vaellus 21.8. - 26.8.2011

Linkkejä:
Pöyrisjärvi oli vaihtoehtona jo vuoden 2010 vaelluskohteeksi, mutta silloin tuli valituksi Muotkatunturit. Pöyrisjärven rannat ovat kulkukelvotonta suota ja  Pöyrisjärven kahlausten takia kohde tuntui aika haastavalta. Tavoitteena oli lähteä Näkkälästä ja käydä Pöyrisjärven takana Maaterlommolossa. Netistä löytyi selkeät piirustukset ja ohjeet järven ja jokien kahlauspaikoista.  Yksi vaihtoehto olisi ollut kiertää mennen tulle pohjoisesta Norjan rajan läheisyydestä.

Pöyrisjärvi tuli valituksi vuoden 2011 vaelluskohteeksi ja siitä teimme helpon reissun. Netistä löytyi Näkkälän Eräpalvelut -nimien yritys, joka mahdollisti venekuljetuksen joten nyt oli mahdollisuus nähdä Pöyrisjärven erämaa-alueen parhaat palat ilman kahlauksia. 
 
Ensimmäinen suunnitelma sisälsi yhden venekuljetuksen Pöyrisjärven yli ja paluu olisi tapahtunut Norjan rajan kautta takaisin Näkkälään. "Nälkä kasvaa syödessä" - näin sanotaan ja niin tapahtui meillekin. Ensin tilattiin yksi venekuljetus, sitten laitettiin rinkatkin ensimmäisenä päivänä Samuli Näkkälän mönkijäkuljetukseen, joten saimme kulkea  25 km (sis. venekuljetuksen) ilman rinkkoja ylittäen alueen korkeimman tunturin Jierstivaaran. Tämäkään ei vielä riittänyt vaan päätimme viipyä kaksi vuorokautta järven takana Maaterlommolossa ja tilasimme paluukuljetuksenkin. Edelleen mukavuudenhalu kasvoi ja ajatus kevyemmästä rinkasta juolahti mieleemme, joten jätimme puolet viikon ruuastakin Näkkälään ja ruokatäydennyksen saimme sitten paluukuljetuksen yhteydessä. Reissusta tuli siis helppo: kevyt rinkka, ei jokien ja järvien kahlausta, maasto helppokulkuista ja puhumattakaan tasaisista hiekkaisista telttapaikoista. Ei tarvinnut etsiä kertaakaan kivetöntä paikka telttatikulle. Kaiken kruunasi  karun kaunis ja erikoinen maisema. Kävelimme pitkin Hiekkaharjuja katsellen kummallakin puolella olevia suuria soita ja kiemurtelevia jokia - ei siis tarvinnut rämpiä soillakaan.

Minna pitää tarkkaa päiväkirjaa kaikista reissuista ja niin tästäkin. Itselläni on mukana GPS-laite ja sen logista saan päivämatkojen pituudet kilometreissä ja tunneissa. Logi-tietojen perusteella saan myös kuljetuista reiteistä profiilit ja toteutuneen reitin tietysti tulostan kartalle. Lisäksi synkronoin login ja valokuvat keskenään perustuen kuvanottoaikaan, joten saan valokuvien metatietoihin koordinaatit ja pystyn kuvat näyttämään esim. Google -kartalla. Toivottavasti seuraavassa reissussa minulla on uusi kamera, joka sisältää GPS:n joten tätä jälkityötä ei tarvitsisi enää tehdä.

Pöyrisjärven reissusta tuli yhteensä n. 1700 kuvaa. Tämän tekstin yläosassa on linkki muutamaan pienennettyyn albumiin. Kuvista tehtiin kaksi 80 -sivuisia valokuvakirjaa sisältäen matkakertomuksen.  Lisäksi reissusta on kaksi YouTube videota,  joihin on linkki tekstin yläosassa. Mikään aiempi reissu ei ole synnyttänyt jälkityötä niin paljon kuin tämä reissu.Toivon, että teemme uudenkin reissun Pöyrisjärvelle - yksi  suunnitelma on jo olemassa ja piirrettynä kartalle asti. Se sisältää Suomajoen ja Suomavaaran eli ne, jotka sateisen sään takia peruuntuivat tällä reissulla. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy Norjan raja-tunturit kahdessakin paikassa. Saapa nähdä tuleeko Pöyrisjärvi  II ohjelmaan 2013?

Minnan vaelluskertomus on tämän linkin takana PDF-muodossa. Tähän blogisuvulle laitan muutaman kuvan jokaiselta vaelluspäivältä. Klikkaamalla kuvaa, se aukeaa suuremmaksi erilliseen ikkunaan.


Pe 19.8.2011 Junalla Helsingistä Kolariin

La 20.8.2011 Saapuminen Kolariin ja autoilla Enontekiön Palojärvelle Galdotievan mökkeihin.  

Jotta olisi päästy sunnuntaiaamulla ajoissa matkaan, pakkasimme lauantai-iltana rinkat ja veimme ne Samuli Näkkälälle, joka sitten otti ne sunnuntaina mönkijän kyytiin lähtiessään Pöyrisjärvelle meitä viemään Pöyrisjärven yli.
 
Su 21.8.2011 Ensimmäinen vaelluspäivä ilman rinkkaa (25 km ja 9 h 45 min)
Galdotieva - Näkkälän (autolla) Näkkälä – Etelä Paallojärvi - Palkisoaivi – Jierstivaarat – Jierstirovajärvi – mönkijäura – Pöyrisjärven ylitys veneellä (Naapanselkä – Porokotan selkä) – Tammukkaojan suu

Ajoimme autoilla Näkkälän parkkipaikalle ja aloitimme sieltä rinkattoman vaelluksen Jierstivaarojen yli Pöyrisjärvelle, jossa Samuli Näkkälä odotti meitä. Rinkat Samuli oli jo vienyt järven toiselle puolelle ennen tuloamme. Tämän jälkeen oli meidän vuoro päästä järven yli ja siellä pystytimme telttamme Tammukkahrjun kupeeseen.
Matkalla Jierstivaaroille
Vasemmalla Jierstirovanjärvi ja oikealla Jierstijärvi ja niiden välissä hiekkaharju
Saavumme Pöyrisjärven tuvalle

Olemme ylittäneet jo Pöyrisjärven
 
Ma 22.8.2011 Toinen vaelluspäivä 6 h 45 min
Porokotaharju eli Tammukkaharju – Maaterlommol – Dihkkecohkka - Maaterlommol
  
Ensimmäinen aamu valkeni aurinkoisena. Tämä taisikin jäädä ainoaksi aurinkoiseksi aamuksi. Minna ja Timo ovat niitä, jotka heräävät aikaisin ottamaan aamukuvia.
Jatkoimme Tammukkaharjua pitkin Maaterlommoloon (3 h 30 min).
Tammukkaharju ja Tammukkaoja, joiden välissä näkyy 5 telttaa, joista 4 on vihreää Hilleberg -telttaa. Täältä siis alkoi toisen päivän taival ja päätyi Maaterlommoloon. 



Suomaisemia oli mukava katsella ja niitä oli harjun molemmin puolin.
Maaterlommol

Koska sade uhkasi, pystytimme teltat välittömästi kun saavuimme rantaan. Aijoimme yöpyä täällä kaksi yötä. Odottelimme sateen lakkaamista 2 h, jonka jälkeen lähdimme kävelemään hiekkaharjua pitkin  Maaterlommol -järven toiseen päähän ja sieltä käännyimme Dihkkecohkka:lle ja takaisin Maaterlommoloon. Kierroksen pituus oli 3 h 16 min. 

Maaterlommol
Maaterlommol on pitkä järvi, jonka keskellä oli niemi, josta pääsi järven toiselle puolelle vaelluskengillä. Rannat olivat hiekkarantoja.
Maaterlommol ja Maaterjoki


Teltta Maaterlommolon rannassa

Kalastaja Toimi Maaterlommolossa

Ti  23.8.2011 Kolmas vaelluspäivä 5 h 40 min
Maaterlommol -  Maaterjoki (suolle asti) – Maaterharjut - Maaterlommol

Meidän oli tarkoitus lähteä ilman rinkkoja Suomajoelle ja Suomavaaralle, mutta säätiedotus lupasi sadetta, joten päätimme luopua tästä n. 20 km:n lenkistä. Lähdimme lyhyemmälle luontokävelylle Maaterjoen varsia Pöyrisjärvelle päin. Ihan Pöyrisjärvelle asti emme päässeet kun piti kääntyä takaisin leiriin, koska sade uhkasi.

Tämä oli upea paikka, aivan leiripaikan vieressä. Seuraava video on kuvattu tästä kohdasta maaterharjua.


Maaterjoen varret olivat kauniita kuin olisimme puutarhassa kävelleet.
Karun näköinen harju, jonka päälle mönkijät ovat jättäneet uran.
Kaunis Maaterjoen mutka, jonka reunoilla kasvaa katajia.
Ke. 24.8.2011 Neljäs vaelluspäivä 9 h 20 min
Maaterlommol – Maaterharjut – Pappilan hamina – Maaterharju – Rovaniemi – Buolzzatjarvi – Buolzzatluokta - Buolzzat-harju – Hauki-Termisjärven kaakkoisosa

Purimme leirin ja suuntasimme Pöyrisjärven rantaan, josta Samuli Näkkälä kuskasi meidät Pöyrisjärven yli. Samalla saimme puolet meidän ruuistamme eli rinkkamme paino lisääntyi saman verran kuin mitä se oli vähentynyt kolmessa päivässä. 

Tässä oli mukava niemeke, jonka oikealla puolella on Mustalommolo ja vasemmalla Pöyrisjärvi. Tästä rannasta läksimme veneellä paluumatkalle.
 
Tällä kertaa käytössä oli vain yksi vene. Tässä on menossa ensimmäinen venelasti.


Pöyrisjärven rantaa, johon saavuimme ja jossa pidimme pienen ruokatauon. Lähtiessämme saimme niskaamme kovan sadekuuronkin. Tältä rannalta siirryimme kuvassa näkyvälle Buolzzat -harjulle.
Tulimme veneellä tälle lahdelle ja kuljimme kuvan harjua pitkin ja kiipesimme sieltä Buolzzat harjulle

Buolzzat harjun takana Pöyrisjärvi
Buolzzatluokta
Sadekuuro tulossa Norjasta päin

Tämäkin kuten kaikki muutkin leiripaikat olivat loistavia. Tässä Hauki-Termisjärvessä uimme ja tietysti tämäkin oli hiekkaranta
Illalla leiripaikan maisema oli tämän näköinen.
To 25.8.2011 Viides vaelluspäivä 9 h 30 min
Hauki-Termisjärvi – Buolzzat-harjut – Putkijärven itälampi – Honkajärven länsilampi

Tämän on edelleen Hauki-Termisjärve, jossa leirimme oli
Jatkoimme edelleen Buolzzat harjuja pitkin kohti Näkkälää. Kuitenkin vielä kerran leiriydyimme. 


Buolzzat harjun molemilla puolin oli pieniä järviä.

Ruska loistaa puissa. Tämä pieni pyöreä hiekkarantainen lampi olisi ollut loistava leiripaikka, mutta jatkoimme tästä vielä eteen päin lyhentääksemme viimeisen päivän matkaa. Alapuolella oleva kuva on samasta lammesta.

Viiemien leiri purettu
Pe 26.8.2011 Kuudes vaelluspäivä 4 h 40 min
Honkajärven länsilampi – mönkijäura – Seitakivenmaa – Pohjois Paallojärvi -  Näkkälän Aittaniemi - Galdotieva

Kuljimme tylsää mönkijä-uraa pitkin Näkkälään. Ajoimme Näkkälästä Galdotievan mökeille, jossa saunoimme.
Takaisin Näkkälässä

La 27.8.2011 Kotimatka alkoi
Ajelimme Galdotievasta Kolariin ja sieltä lähdimme junalla kohti Helsinkiä.

Su 28.8.2011 Saavuimme Helsinkiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti